PUHELIMEN PERÄLTÄ - TAMMIKUU

1. Niin kaunista! Yksi päivä töihin kävellessä taivaalta satoi jättimäisiä lumihiutaleita ja perille päästessä muistutin lähinnä lumiukkoa, mikä ei sinänsä haitannut yhtään, kun ulkona näytti tuolta.

2. Ah, meidän minikylpyläreissu keskellä arkea oli kyllä ihan paras idea! Noin kuukauden päästä toivottavasti päästään uudestaan rentoutumaan, mutta tällä kertaa vähän erilaisiin maisemiin. Näillä näkymin mun työt eivät lopukaan vielä helmikuun jälkeen, joten silloin tällöin pieni stressin lievitys reissu tulee tarpeeseen.

3. Kerkisin kuolata tuota Michael Korsin laukkua vaikka kuinka kauan, ennen kun bongasin sen puoleen hintaan ja sain juuri viimeisen kappaleen itselleni. Harmikseni tuohon laukkuun ei mahtunut mun lompakko, enkä muutenkaan ollut laukun ulkonäköön 100% tyytyväinen, joten päätin laittaa sen palautukseen. Mun aiempien MK laukkujen kohdalle ei edes mieleen tullut lähettää niitä takaisin, joten ajattelin, että jos mun pitää oikein pohtia haluanko pitää laukun vai en, niin silloin se ei ole se oikea. Enkä ole muuten katunut päätöstä kertaakaan!

Ps. Mun avopuolison eleestä näkee jo kuinka innoissaan hän oli mun uudesta laukku-ehdokkaasta :D

4. Mun meikkaus innostus on taas lähtenyt nousuun ja tämä Urban Decayn luomiväripaletti on yksi syy siihen. Ostin ton itselleni joululahjaksi alennuksesta ja siitä lähtien se on ollut kovassa käytössä. Mun meikkaustaitoja pitäisi vielä vähän hioa, että uskaltaisin käyttää myös noita tummempia sävyjä.

1-4 Vihdoin miekin pääsin ihastelemaan Botanian ihmeitä! Vaikka koko ikäni olen Joensuussa asunut, niin silti en kertaakaan ole tuolla käynyt. Tuolta löytyi satoja erilaisia kasveja kasvihuoneissa ja myös joitain eläimiä kuten kuvassa näkyvä kakadu Juuso ja kämmenen kokoisia perhosia. En ole koskaan ollut mikään perhosten ystävä, tai minkään muunkaan hyönteisten, joten itse kiersin ne kauempaa ihan suosiolla. Tuonne oli myös avattu talvipuutarha, mutta ulkona oli lähemmäksi 30 astetta pakkasta, joten meidän osalta noin kymmenen minuutin kiertely ulkona riitti vallan mainiosti. Otettiin tuolla vielä vähän lämmintä juotavaa ja syötävää tropiikin keskellä ennen kun lähdettiin kotia päin.

1. Mun rakas karvaturilas! <3 Ikävä on jokapäiväisiä happihyppelyitä tämän herran kanssa, kun muutin kotoa pois ja Kentsu jäi asumaan mun äidin luokse. Onneksi asutaan sen verran lähellä, niin voin käydä kyläilemässä aina silloin kun vaan on aikaa.

2. Oon ruvennut treenaamaan kotoa käsin kahdesti viikossa vuorotellen ala- ja yläkroppaa. Tuloksia näkyy jo nyt ainakin mun jaloissa, jotka eivät ole enää täysin tikut niinkuin ennen. Olen muutenkin aina ollut luonnostaan hoikka, joten en pistäisi pahitteeksi, jos muutama kilo tulisi painoa lisää lihasta kasvattamalla. Muutenkin haluan pitää hyvää kuntoa yllä ja olen huomannut myös liikunnalla olevan positiivista vaikutusta mun vatsan toimintaan.

3. Ufo-Sari kampaajan penkissä mikäs muukaan kun Harry Potter -kirja kädessä. Oon vieläkin jumissa Kuoleman Varjelukset kirjassa, kun ei vaan ole ikinä ylimääräistä aikaa lukea. Tekisi mieli lähteä jonnekin rantalomalle ihan vaan sen takia, että saisin lukea kaikessa rauhassa rannalla tai altaan reunalla. Viime rantalomasta onkin jo seitsemän vuotta aikaa...

4. Tervetuloa Pohjois-Karjalaan! Tälläiseltä näytti meidän auto yksi päivä, kun oli vielä 30 asteen pakkaset. Saatiin vähän aikaa pitää autoa tyhjäkäynnillä, jotta vilkut ja lämmitys rupeisi pelaamaan.

TUKKATAIKOJA

Heipä hei! Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella tänne hiukan mun kuulumisia ja näyttää mun niin ihanat uudet hiukset, jotka loihdittiin mulle lauantaina. Viime viikko tai oikeastaan koko alkuvuosi on mennyt aikalailla töitä paiskien ja vapaapäiviä mitä on ollut, niin nekin ovat olleet ohjelmaa täynnä. Tänään oikeastaan oli ensimmäinen päivä moneen viikkoon, kun omasta kotikolosta ei tarvinnut poistua kertaakaan, mikä on hyvin harvinaista herkkua mun arjessa. Näin introverttinä mulla on erityisen tärkeää saada välillä kerättyä energiavarastot täyteen, vaikka en mitään fyysisesti rasittavaa olisikaan tehnyt, niin jatkuva sosialisoituminen käy mulle voimille. Tänään en ole siis tehnyt mitään erityisen kiinnostavaa, enkä aiokaan tehdä, kun vaan siivoillut, lakannut kynnet ja nyt näpyttelen tätä postausta. Tälläisiä rentoja päiviä saisin olla mun puolesta ainakin jokatoinen viikko.

Lauantaina kävin piiitkästä aikaa kampaajan penkillä ja tukka näyttikin jo sen mukaiselta. Viime kerrasta oli vierähtänyt jo melkein vuosi(!), joten oli jo aikakin käydä laittamassa kusenkeltaiset hiukset uuteen uskoon. Halusin tällä kertaa hieman tummempaa sävyä tukkaan, sillä huomasin, että blondeja hiuksia on todella vaikea ylläpitää hyvännäköisinä. Hopeashampoota saisi läträtä hiuksiin ihan urakalla ja kampaajalla käyntejä pitäisi tehdä huomattavasti useammin. Itse kun en tiedä vielä omaa työtilannetta helmikuusta eteenpäin, niin nämä yli satasen maksavat tukkatohtorilla käynnit saavat pysyäkin aika harvassa. Kaksi kertaa vuodessa on mun mielestä oikein hyvä määrä käydä laittamassa hiukset välillä kuntoon, vaikka se aina kirpaiseekin lompakossa. Tälläkin kertaa kävin mun luottokampaajaksi nousseella Senni Koskivirralla ja lopputuloksesta en voisi olla enempää tyytyväinen. Näitä kutreja kelpaa taas esitellä muillekin! Enää vaan ostoslistalla olisi uusi puikkokiharrin, jotta saisin itsekin tehtyä hiuksista yhtä nätit kuin näissä kuvissa...

Nyt ajattelin vihdoin laittaa koneen kiinni ja kömpiä sohvalle viltin alle katsomaan jotain kauhuleffaa. Eiliseltä jäänyt yksi huurtava odottaa oikein kutsuvasti korkkaamista ja sipsiä löytyy vielä kaapin perältä. Siinä taitaakin mennä oikein mukavasti tämä loppuilta. Huomenna koittaakin taas paluu arkeen, joka ei toisaalta haittaa yhtään. Tämän ei-mitään-tekemistä täynnä olevan päivän jälkeen työ varmaan jo maistuukin. Ihanaa maanantai-iltaa teillekin!

HERKULLINEN GNOCCHI-VUOKA

Heippa! Ajattelin jakaa teillekin tämän herkullisen vuoka-ohjeen, joka sovellettiin oman maun mukaan alkuperäisestä reseptistä. Ruoka muistuttaa hieman lasagnea Italialaisilla lisukkeilla, ja se on paljon nopeampi ja helpompi tehdä. Meidän ensimmäinen gnocchi-vuoka epäonnistui ihan täydellisesti, kun tehtiin se täysin tuota alkuperäistä ohjetta noudattaen. Koostumuksesta tuli ihan liian vetinen ja mun makuun liian tomaattinen, joten vuoka jäi meiltä tämän takia syömättä. Sanoin vielä sen jälkeen, että ei enää ikinä tehdä kyseistä ruokaa, mutta onneksi päätin antaa tälle vielä uuden mahdollisuuden. Myö tykätään tehdä ruokaa aina isompi satsi kerralla, niin tehtiin reseptistä suoraan tupla-annos. Näin sitä riittää pidemmäksi aikaa, eikä heti tarvitsisi olla tekemässä uutta ruokaa. Meillä ainakin tuollainen vuoka riitti kahdelle henkilölle ainakin pariksi päiväksi. Ohjeesta jätettiin pois toinen tomaattimurska, sekä aurinkokuivatut tomaatit ja lisättiin uusia mausteita. Aineksien määriä myös muuteltiin, jotta koostumuksesta ja mausta tulisi parempi. Lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä ja tämä ruoka pääsi meidän molempien suosikkilistalle. Todellakin suosittelen myös teitäkin testaamaan!

Ainekset (aineksista riittää 2 litran vuokaan)

• 750g tuore-gnoccheja

• 600g jauhelihaa

• 100g kirsikkatomaatteja

• 1 tlk tomaattimurskaa

• 1 dl punaviiniä

• 1 rkl hunajaa

• 70g parmesaania (vuoan sisälle ja päälle)

• mozzarellaa (palloja tai siivuja)

• ruukullinen basilikaa

• oreganoa

• tinjamia

• paprikajauhe

• suolaa

• pippuria

Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Ruskista jauheliha pannulla ja mausta se (itse käytin kaikkia lueteltuja mausteita). Huuhdo ja pilko kirsikkatomaatit pieniksi paloiksi. Kaada uunivuokaan tomaattimurska, viini, hunaja, suola ja pippuri. Lisää joukkoon tuore-gnocchit, ruskistettu jauheliha, pilkotut kirsikkatomaatit ja suurin osa basilikan lehdistä. Sekoita joukkoon myös parmesaaniraaste.

Paista uunin alatasolla noin 25 minuuttia, kunnes gnocchit ovat kypsiä. Nosta vuoka uunista ja levittele päälle mozzarellapallot tai -siivut ja paista vielä 5 minuuttia. Koristele ruoka lopuilla basilikan lehdillä.

Ruuan kanssa tarjottavaksi sopii erityisen hyvin tuore patonki ja mausteinen punaviini.

NÄITÄ EN JULKAISSUT

Aina ei voi onnistua. Tämä pätee erityisesti kuvattavana ollessa. Olen ollut kameran edessä melkein siitä asti kuin aloitin tämän blogin, eli noin seitsemän vuotta. Siitä huolimatta kameraan tulee ainakin muutama huono kuva jokaisesta kuvauksesta. Yleensä olen suoraan poistanut kaikki pilalle menneet otokset, mutta nyt olen ruvennut jättämään niistä parhaimmat talteen myöhempää käyttöä varten. Näin uuden vuoden kunniaksi ajattelin vihdoin julkaista kyseiset kuvat täällä. Itse ainakin olen oppinut nauramaan omille hassuille ilmeille, kun vielä muutama vuosi sitten halusin ne vaan mahdollisemman nopeasti pois kuvakansiosta. Laitoin myös jokaisen kuvan alle linkin postaukseen, josta löytyy sitten ne onnistuneet otokset.

Postaus

• Yleisin epäonnistunut kuva näyttää aikalailla tältä. Silmät, joko kokonaan, tai puoliksi kiinni. Aina niin yhtä hehkeän näköistä. Tämäkin olisi ollut todella hyvä kuva, jos en näyttäisi siltä, että olisin nauttinut jotain väkevämpää.

Postaus & Postaus

• Kissanpennun kanssa poseeraus ei ole aina niin helppoa. Tämän kuvaussession jälkeen mun kädet olivat ihan naarmuilla ja pieniä hampaiden jälkiä täynnä.. Kisse näyttää vielä niin pieneltä vauvalta näissä kuvissa. Ihan liian nopeasti hän kasvaa!

• Pitkät hiukset ja kova tuuli ei ole ikinä hyvä yhdistelmä varsinkaan kun yritetään ottaa kuvia. Tuona päivänä tuuli vielä ennätyksellisen kovasti, joten jouduttiin pitämään taukoja kuvien ottamisesta yllinkyllin. Myöskin sisällä joutui käydä lämmittelemässä, vaikka oli jo kesä.

Postaus

• Joskus asu- tai asustevalinta eivät aina käy yhteen. Tässä hyvä esimerkki, että kaikki aurinkolasit eivät näytä hyvältä kameran linssin läpi. Onneksi tajusin ottaa nuo lasit pois melkein heti kuvauksen alussa, joten näitä kärpäsen näköisiä kuvia ei ole montaa. Myöskin ilme on sellainen, kuin passikuvia olisin ottanut.

Postaus & Postaus

• Se aina yhtä ihana tuuli ja hiukset liimautuneena kiinni punattuihin huuliin. Naama oli sitten täynnä punaisia viivoja, kun väriä oli tarttunut myös hiuksiin ja ne osunut kasvoihin...

• Hiusten pöyhennös käynnissä parhaillaan. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin muuten täydellinen kuva, mutta jossa hiukset ovat huonosti... Ilme taas on kuin katse kaukaisuuteen ja niin elämään kyllästynyt.

Postaus

• Mieheni aina naureskelee, kun välillä saatan pitää käsiäni tuolleen yhdessä ja hieroa niitä. Näköjään tämä on saatu myös ikuistettua kuvalle. Tuona päivänä oli myös hemmetin kylmä ja satoi lunta, vaikka oli jo kesä. Kuvat oli silti saatava, joten ei auttanut kuin vaan poseerata. Onneksi vieressä oli lämmin auto ja takki odottamassa kuvauksen päättymistä.

Postaus & Postaus

• Katse tyhjyyteen. Näin käy joskus kun mallina oleminen alkaa jo kyllästyttää. Tämä kuvaus kesti yllättävän kauan, kun ei meinattu löytää hyvää kuvauspaikkaa. Enkä vieläkään ole noihin kuviin täysin tyytyväinen.

• Se tunne kun kasa hiuksia menee suuhun, kun tuulee niin paljon. Yritä siinä sitten sylkeä niitä ulos ja poseerata samalla. Kuvaussessio oli vielä hankalampaa, kun mallina oli myös koira. Itse kuvauspaikalle, joka oli keskelle jokea, sai astella varovasti kiviä pitkin Kentsu sylissä. Onneksi kuvista tuli sen verran kivoja, niin pieni vaaran tunne palkittiin lopulta.

Postaus

• Jo liian tutuksi tullut painajaismainen kombo eli tuuli ja hiukset suussa part 3. Tämänlaisia kuvia löytyy ihan liian paljon.

Postaus & Postaus

• Välillä pitää antaa ohjeita kuvaajalle ja yleensä näytän siltä että sähisin sanat suusta tai muuten vaan olisin äkäinen.

• Tämä on juuri se ilme, jolla katson myös miestäni kun hän tekee jotain tyhmyyksiä. Hassua, että se on saatu ikuistettua myös kameralla, sillä kuvanottamishetkellä yritin vain hymyillä. Kärsin näköjään myös kuuluisasta Resting bitch face -syndroomasta. :D

 

Postaus

• Näiden kuvien ottamisaikaan aurinko paistoi juuri kohti kasvoja, joten suurin osa kuvista näytti tältä. Jotkut kuvat yritettiin ottaa silleen, että kasvot ovat puoliksi varjossa, jotta en siristäisi silmiä joka kuvassa. Onneksi maisema on sen verran upea, että se vie kaiken huomion pois mun naamasta.

PÄIVÄ BOMBASSA

Otetaan pieni takaisinheitto viime lauantaihin, jolloin tehtiin päivän mittainen reissu Nurmekseen. Lauantaiaamu starttasi hyvin hitaasti, sillä yöunet eivät olleet mistään parhaasta päästä ja olisi tehnyt mieli vaan jäädä peiton alle jatkamaan unia. Oltiin kumminkin jo tunti myöhässä aikataulusta, joten ei auttanut muu kuin vaan nousta ylös ja ruveta valmistautumaan lähtöön. Tien päällä oltiin vähän yli puolen päivän aikaan, jolloin parin tunnin ajomatka sai alkaa.

Perillä oltiin reilusti vielä valoisan aikaan, joten otin nopeasti muutamat kuvat ulkoa ennen kun mentiin sisälle kahvittelemaan takkatulen ääreen. Istuttiin vielä hetki siinä ennen kun siirryttiin ravintola Trattoria Pielisen puolelle.

Ruokalistaa ei pitkään tarvinnut selata, kun molemmille löytyi jo mieleiset annokset. Mies otti itselleen margherita pizzan ja minä paahdettua ankanrintaa muiden lisukkeiden kanssa. Annos olisi muuten ollut taivaallinen, mutta kauan maistamista odotettu tryffelirisotto ei ollutkaan ihan mun makuun. Pitkään olen vielä yrittänyt suostutella tryffelipastan tekemistä meillä kotona, mutta onneksi mies ei ole siihen suostunut...

Syömisen jälkeen tehtiin vielä pikainen pyörähdys pikkukylän Alkoon ennen kylpylään menoa. Mun annoksen kanssa suosittelema viini oli parasta mitä olen tähän mennessä maistanut, joten pakko oli käydä hakemassa kotiin pieni matkamuisto. Vatsat kerkesivät vajuta viinin hakureissun aikana, joten siirryttiin sieltä suoraan Bomban kylpylän puolelle. Siellä vierähti ainakin kolme tuntia pelkästään rentoutuessa altaissa ja saunoissa. Pukukoppien puolelle mentiin vasta vähän ennen kylpylän sulkemisaikaa, eikä varmaan muutenkaan oltais jaksettu olla siellä pidempään. Seuraavaksi alkoikin menomatka takaisin kotiin.

Tykkäsin Bomban kylpylästä, mutta en ehkä valitsisi sitä toisen kerran rentoutumiskohteeksi. Kylpylä oli iso ja siellä oli monipuolisesti altaita, niin isoja kuin pieniä, sekä myös saunoja oli moneen lähtöön. Paikka on kumminkin suunnattu myös lapsiperheille, joten sellaista kunnon hiljaista rentoutumista ei sieltä saanut, kun vaan korkeintaan ulkona paljuista. Itse siis valitsisin ennemmin esimerkiksi Kolin spa:n, jos etsii sellaista oikeasti hiljaista paikkaa pelkästään rentoutumiseen. Jos mukana menossa on myös lapsia, niin silloin suosittelen ehdottomasti tuota Bomban kylpylää, sillä sieltä löytyy muunmuassa myös vesileluja täynnä oleva iso allas.

Kaiken kaikkiaan taas on yksi kiva kylpyläreissu takanapäin ja suunnitelmissa on jo seuraava. Ihanaa tiistai-iltaa teille! :)

PUHELIMEN PERÄLTÄ - JOULUKUU

1. Lenkit tämän herran kanssa <3 Meinattiin mennä vielä samana päivänä hiihtämään ensimmäistä kertaa tänä talvena, mutta latuja ei oltu vielä korjattu lumimyräkän jälkeen..

2. Meidän nätti ensimmäinen joulukuusi! Aluksi tuo kuusi näytti ihan liian harvasti oksaiselta, mutta kun sen koristeli, niin siitä tulikin oikein sievä. Mietin vielä, että tuleeko nuo pallot edes riittämään tuohon, mutta murehdin näköjään turhaan. Tänään raivasin kuusen pois odottamaan seuraavaa joulua ja nyt olkkari näyttää niin pimeältä ja avaralta..

3. Pidettiin pikkujoulut/vanhempien tapaaminen täällä meidän kotona. Vihdoin saatiin hyvä syy ostaa erilaisia juustoja, sillä meillä kahdella ei olisi nuo kaikki uponneet massuihin.

4. Kisse on nyt ruvennut istumaan tuolleen useammin ja aina se vaan näyttää yhtä hassulta.. :D

1. Käytiin pyörähtää joulumarkkinoilla ja mun ostoslistalla oli pelkästään ovikranssi. Monet kojut möivät niitä, mutta vaan yksi pisti lopulta mun silmään ja pakko se oli sitten ostaa. Samalla reissulla löytyi myös pari joululahjaa ja avopuoliso osti itselleen tossut.

2. Meidän talon pihaan oli ilmestynyt ihana lumesta tehty talo ja joulukuusi. Tälläiset pienet asiat jaksaa aina piristää päivää!

3. Kentsu-poro <3 Reppana vaan jähmettyi yhteen paikkaan seisomaan, kun puettiin tuo puku hänelle. Toisen kerran hän sitten riehu tuo päällä ulkona ja päätti pissiä suoraan puvun helmaan... :D

4. Siinä se ovikranssi on! Niin nätti ja ihmeen halpa.

1. Kun jo sanoin edellisessä postauksessa, että pukki oli tuonut paljon lahjoja, niin tarkoitin todellakin paljon!

2. Oon joskus pienenä pelannut vaan sellaisella mini biljardilla ja olin aika hyvä siinä. Ton isomman version kanssa tilanne on ihan toisin.. Aluksi nuo kepitkin tuntuivat ihan liian painavilta ja löin aina huti palloihin. Nyt peli alkaa sujumaan jo vähän paremmin, joten taitaa hiljaa hyvä tulla.

3. Jokavuotinen pulkkamäki reissu! Aina niin yhtä kivaa puuhaa, vaikka seuraavana päivänä paikat ovatkin hellänä. Näin vanhempana ne pienimmätkin pomput tuntuvat, jos ei heti, niin ainakin viimestään seuraavan päivän. Itse myös makasin yhden mäen alla, kun suonta rupesi vetämään liukurista lentämisen jälkeen..

4. En aio tehdä erillistä postausta saamistani joululahjoista, joten tässä näkyy jo suurin osa niistä. Jotkut aion esitellä täällä tarkemmin vähän myöhemmin. Niin ihania lahjoja sain tänäkin vuonna!

1. Keilaamassa perheen kesken! Varattiin meidän kahdeksan hengen poppoolle kaksi rataa tunniksi. Aika kului kuin siivillä tosin mua ainakaan ei haitannut, kun loppu puolella peli alkoi sujumaan niin huonosti mun osalta.. :D

2. Vihdoinkin yksi ilta mulle jäi omaa aikaa, joten pistin heti uuden pelin tulille. Peliä tosin kerkisin pelata vain jonkun tunnin, mutta tylsältä se ainakin vielä vaikuttaa. Saa nähdä muuttuuko mieli kun pelaan vähän eteenpäin.

3. Uuden vuoden vietto aloitettiin ensin Amarillossa burgereiden parissa. Yhtä hyvää niin kuin aina!

4. Täytyy myöntää, että tämän vuotinen ilotulistus oli aikamoinen pettymys ainakin mulle. Rakettien ammunta aloitettiin jo illalla kuuden aikaan ja suurin osa raketeista olivat niin alhaalla, ettei niitä vähän kauempaa edes näkynyt. Vain muutama isompi raketti ammuttiin ja koko show oli ohi vain parissa minuutissa. Ympäriltä muilta ihmisiltä kuului myös kommenttia, että "siinäkö se oli", joten en tainnut olla ainoa joka joutui pettymään.